Joku toinen päivä

Ääh, sorgen. Mä en oo taas kirjotellut yli viikkoon. Mä en vaan jaksa enää. En koulua, en tätä muutakaan paskaa. Mä riitelin tänään yhen mun kaverin kanssa. Se ei van tajua mua yhtään, kukaan ei tajua mua.

Sori, tuli tosi tynkä tänään, mutta mä en vaan jaksa kirjottaa. En tänään. Joku toinen päivä sitten.

~ octave

Not good enough

I said I'm not good enough,

you said it doesn't matter ...

But it does,

it's not okey,

I do know,

I'm not okey,

I'm not good enough

I'm not thin enough,

not enough beautiful,

not enough, not enough

I see myself with different eyes now,

different from what it used to be,

and I wanna be different,

different from what I am now

I wanna be good enough,

good enough for you ...

Meillä oli koulussa viime viikolla sellanen biojätteetön viikko. Se sai mut kyllä kelaamaan, ihan ajattelemaan. Kun sinne biojätteeseen nyt yleensä hujahtaa suurin osa mun ottamasta ruuasta (eli ei paljoa, koska mä en otakkaan kun ehkä muutaman ruokalusikallisen verran sitä ruokaa), ja nyt ei sitten saanut kipata sinne yhtään mitään ! Oli se kyllä aika kova pala, ja vielä, kun mä unohdin sen ihan kokonaan ekana päivänä ... Tuli sitten syötyä vähän tuhdimmin :DD Seuraavina päivinä mä otinkin niin vähän, ettei olis kyllä edes tarvinnutkaan kipata mitään bioon. Eli ihan hyvällä omallatunnolla meni tää viikko. Mutta siis anyway, tää biojätesysteemi vaan sai mut kelaamaan, että miten paljon mä oikeesti tota pikkusta biojäteastiaa tarvitsen. Miten riippuvainen mä siitä oonkaan ... Tuleehan sinne normaalisti kipattua viikon aikana joka päivä ainakin vähän jotain koulun paskaruokaa. Joskus jopa kaikki, mitä mä oon ottanut ... Pelottavaa.

Toinen pelottava juttu on se, että mulle tulee välillä ihan hulluja boosteja !! Tai siis, jos mä vaikka syön jotain karkkia, niin yhtäkkiä mä rupeen vaan kelaan, että vedetään nyt tää pussi tyhjäks, ku ollaan kerran alotettukkin ! Vaikka en olis ees halunnut syödä sitä kokonaan, eikä välttis ees tekis mieli ! Ja välillä, kun oon himassa yksin, niin rupeen vaan vetään kaikkea ihan vitusti ja lopuksi se kärjistyy siihen, että vedän jotain jäistä jätskiä kaksin käsin - kyyneleitten valuessa poskia pitkin. Ja välillä sitten taas siihen, että mä istun vessanpöntön äärellä sormet kurkussa, koittaen oksentaa - ilman tulosta. Mä en vaan saa oksennettua ! Mä en tiiä, että mikä mussa on vikana !! Jotenkin mulla vaan on sellanen itsesuojelu-juttu, jos tajuutte, että mitä tarkotan. Musta on vaan niin inhottavaa tunkee jotain sormia syvälle kurkkuun, mä en vaan pysty. Ja toisaalta, vaikka mä tunkisin sormet kuinka syvälkle tahansa, niin ei vaan tule mitään. Mä en vaan saa aikaseksi sitä oksennusrefleksiä. No joo ... en mä kyllä oo ees varma, että haluanko mä onnistua siinä. Haluanko mä oikeesti itteni sellaseen kierteeseen ? En. Mielummin oon vaan syömättä kaikkea kaloripitoista ... Helpommin sanottu, kuin tehty.

Ihanaa, kesä tulee ! Koulussa on jo sellanen rento fiilis, tunneilla me ei oikeen tehdä enää mitään. Eikä oikeen enää edes jaksais keskittyä mihinkään piin likiarvoihin. Viimeset kokeetkin oli jo, joten nyt voi oikeesti ottaa jo ihan rennosti ... no, ehkä vähän stressaa numeroista, kokeet meni kyllä aika huonosti ...

Parasta kesässä on varmaan kaverit ! Saa vaan olla kavereitten kanssa ilman koulun rasitusta tai mitään muutakaan. Ja lämpö ... Kesä vaan on paras vuodenaika, ei siitä mihinkään pääse !!

~ octave

Stjärnorna lyser i taket, varför inte på himlen ?

Niin hauraita on kaikki
Jotka vain haaveilee
Ja minä olin yksi murtuneista

Niin kylmiä on aamut
Jos sielu palelee
Ja hartioilla tieto paremmasta

Mä tartuin hetkeen päätin en jää makaamaan
Mä tulen turhaan
Ja katso mua nyt, kun viimein laulaa saa


Mä teen haaveistani totta
Mä teen pienenä ihmisenä suurta
Tiedän et valmis en vieläkään oo
Mut joka päivä lähempänä aurinkoo

Älä sano että pelkäät
Ottaa askeleen
Sen jonka suuntaa vieläkään et tiedä

Älä katso muiden suuntaan
Vaan päätöksesi tee
Vain niin saat kaiken irti elämältä

...

 

Mä täällä taas. Sori, en oo kirjotellut vähään aikaan - tai no, viikkoon. Noi laulun sanat tossa alussa on siis biisistä Haaveista totta. Ja noi sanat kuvaa just osuvasti mun tunteita just nyt. Mä vaan kelaan, että mitä mä haluun tulevaisuudessa tehdä ? Mitä tulevaisuus on ? Mulla on haaveita ... totta kai :) Oikeastaan mulla on kaksi sellasta isompaa haavetta, tai unelmaa - tai mitä nyt onkaan :DD

Ensinnäkin: mä haluisin ammattiin musiikin parissa. Mä vaan haluisin laulaa, soittaa pianoa, ihan mitä vaan. Kirjottaa omia biisejä, laulaa niitä muille, tehdä vaikutuksen ... Se olis niin siistiä, sais vaan nauttia elämästä, ja ennen kaikkea musiikista. Mutta elääkö sillä ? Saako siitä kunnon palkkaa ? Noin mä huomaan usein kelaavani. Ja tottahan se on. Mä en halua joutua jonnekkin katuojaan tai Siwan kassalle pelkkä peruskoulu käytynä. Toisaalta, mitä väliä sillä loppujen lopuksi on ? Ei onnellisuutta mitata rahan määrässä.

Toiseksi: mä haluisin muuttaa ulkomaille. Espanja olis niin unelma ... tai Jenkit. Sen takia mä haluun oppia kieliä kunnolla :)) Tosin, viime aikoina mä oon ihan hurahtanut Venäjään (kyllä, Venäjään) !! Ja arvatkaa miksi !! No, Euroviisujen takia tietty :DD Alex on niin hyvännäkönen ... MM <33 Ja sen lisäksi mussa on tavallaan venäläistä, koska mun isoisovanhemmat tuli Venäjältä - tai no, Neuvostoliitto se sillon taisi olla. Harmi vaan, että mä en itse osaa venäjää ... mun faija kyllä osaa jotenkin, ja isoisä osaa hyvin :) Mä voisin vaikka pyytää jompaa kumpaa opettaan :DD Osaan jo kirjaimet, mutten oikeen muuta.

Wuhuu, summer's coming !! Mä en voi uskoa, että nyt on jo melkein kesäkuu ! Tää vuosi on mennyt niin nopeesti, ihan yhtäkkiä. Tuntuu siltä, kuin koko lukuvuosi olis alkanut vasta äsken ... ja nyt se on jo lopussa ! Tähän vuoteen on vaan mahtunut niin paljon kaikkea - niin hyvää kuin pahaakin (enemmän kyl hyvää, kiitos mun ihanien kavereitten !).

Yksi huono puoli siinä kuitenkin on, että kesä alkaa: mä en oo vieläkään kesäkunnossa. No, onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa, ennen kuin koulut loppuu ja pääsee biitsille ;)) Ai niin, aamupaino oli tänään 56.1 !! Olin ihan että whaaaaat !! Mä oon nimittäin syönyt viime päivät, ku hevonen !! Siis ihan vitusti, ja sitten mä meen vaa'alle ja PUM !! 56.1 !!

~ octave

PS. HEJA FINLAND !! Suomi uus lätkän maailman mestari !! 6-1 !! Unbeliveable !! (ja joo-o, a litlle bit late :DD)

Jag vill bli önskad

Jag vill bli vacker,

jag vill bli mager,

jag vill bli söt,

jag vill bli underbar

Men det där är inte allt jag vill bli,

jag vill också bli mogen,

jag vill bli godkänd,

jag vill bli önskad,

jag vill bli älskad

Jag vill bli din älskade,

allt du vill och mycket mer,

jag vill få din kärlek,

den kärleken som brinner i ditt hjärta

Mä kävin äsken hirveellä rääkkilenkillä (tai no, mulle se oli rääkkiä ...). Mä vaan jotenkin järkytyin siitä lukemasta, kun mä kävin vaa'alla kotiin tultuani. Ja siitä määrästä, mitä mä oon tänään syönyt. Just niin tyypillistä mua. Ensin sitä ahmitaan, ja sitten tulee morkkis, vedetään lenkkarit jalkaan ja lähetään lenkille. No, oikeastaan hyvä vaan, etten vaan käpertyisi angstisena sohvan nurkkaan suklaalevy kaverina. Juoksin siis yhteensä tunnin ja kävelin puoli tuntia. Eli ... Energynetin mukaan mä oon kuluttanut n. 700 kcal !! Vois jopa sanoo, että oon ihan pikkuriikkisen ylpee ittestäni ;)) Tai no, ylpee, jos ei muistella mun syömiä ruokamääriä ... Pakko kai se on, ku kelasin pitää tästä tällasta vähän yksityiskohtasempaa blogia ... ;))

No, tässä ne nyt tulee, eli mun tän päivän ruuat:

- Twix- suklaapatukka (läski läski läski läski) 286 kcal

- 1 peruna (kouluruokailu ... -.-) n. 70 kcal + vettä 0 kcal

- n. 300 g irtareita (why, oh why ... ?) n. 1100 kcal !!! (JÄRKYTTÄVÄÄ !)

- 1,5 litraa kokis zeroa n. 1,5 kcal

Yhteensä 1457,5 kcal.

Läski mikä läski. No, mutta otetaan tää vaikka tällasena boostauspäivänä ! Huomenna mennään ihan nollilla, nii että mä laihdun oikeen kunnolla !! Eli ... huomenna mä haluun oikeesti nähä tuloksia !

Mä en jaksa enää yhtään tällasta päivää. En syömisien osalta, enkä minkään muunkaan osalta. Tää oli vaan yhtä helvettiä koko päivä. Mä en enää kestä koulussaa, en kun se jätkä on siellä. Kutsutaan sitä nyt vaikka J:ksi. Aina välillä se kattelee mua, J siis, ja sitten taas ei. Ja mä, mitä mä teen ? Koitan, koitan, koitan olla kattomatta sitä - mutta aina, aina, aina mun pää vaan kääntyy ikään kuin itekseen kattoon sitä. Ja mä oon vaan niin tyhmä, niin vitun tyhmä, ku mä annan sen tapahtua. Ja miks ? Koska mä tiiän: se ei onnistuis, siit ei oikeesti tulis mitään. Ei nyt, kun mun kaverilla on säätöä J:n kanssa. Se on niin väärin, niin vitun väärin. Näin mä huomaan vähän väliä kelaavani, vaikka emmä haluais - en todellakaan. Mä en haluis kelaa koko juttua. Mä haluisin vaan unohtaa koko jutun.

Välillä mä huomaan myös toivovani, ettei mun kaverin ja J:n säätö (tai mikä nyt onkaan - uskokaa, mä en halua tietää) toimisi, tai, että se loppuis lyhyeen anyway. Mä haluisin vaan karistaa tollaset ajatukset pois mun päästä, mulle tulee niin paksa olo niistä. Sellanen olo, kuin mä oisin ihan paska kaveri ... ehkä mä oonkin ? Tai, emmä nyt tiiä, kaveri ... Kuulostaa niin kaukaselta siitä, mitä me ollaan nyt - mun mielestä. Mä en vaan osaa enää olla tän mun kaverin kanssa - luontevasti. Mä vaan vihaan sitä, mä en pääse siitä yli. Mä oon kyllä niin vitun paska kaveri.

~ octave

En tiedä

Mä en tiedä. Mä en tiedä, että mitä mä tekisin, mistä mä kirjoittaisin. Laihdutus ei oikeen edisty, menkatkin alkoi tänään, joten tuloksia en tuu varmaan näkeen moneen päivään. Vituttaa. Paino jumittaa vieläkin tosi vituttavasti siinä 57 kilossa. Tuplavitutus.

Voisinhan mä periaatteessa kirjottaa muistakin asioista, kuin mun laihdutuksesta (tai no, laihdutusyrityksestä). Mun elämästä yleensä, mutta mä vaan pelkään koko ajan. Pelkään, että joku tuttu tunnistaa mut näistä mun teksteistä. Jep, vitun pelottava ajatus. Mutta niin se vaan nyt on. Äh, mitä paskaa mä taas jauhan tässä ?

No joo, tässä on mun eiliset ruuat:

- puolikas mandariini n. 20 kcal + kahvia mustana n. 2 kcal
- n. 200 g spagettia (äiti pakotti -.-) n. 300 kcal
- n. 100 gramman pala kakkua (läski läski läski läski) n. 400 kcal

- juomia illalla (mä en edes halua tietää paljon niistä tuli kaloreita, meni niin överiksi - enkä rupee laskeen, että montako juomaa join illan aikana anyway)

Yhteensä 722 kcal + juomat. Eli varmaan päälle 2000. Vittu.

Okei, eli nyt varmaan tajusitte, että miksen mä laihdu. Vittu, mä oon kadottanut mun itsekurin niin totaalisesti. Miten mä saisin sen takaisin ? Itsekuri, i need you !! Eikä sekään helpota yhtään, että porukat valvoo oikeen erikoistarkkaan mun ruokailuja nykyään. Onneksi kohta on kesäloma, niin mä pääsen niistä eroon edes hetkeksi.

Tänään on äitienpäivä. Jee, ihan vitun hyvää äitienpäivää -.- Sori, mä en nyt oo millään ihan parhaalla tuulella ... Eikä tää kirjotuskaan oikeen suju, sori tää kaikki paska.

~ octave

Förstörda drömmar

Jag har ingenting kvar,

bara förstörda drömmar,

inte dej,

dej, som jag ville så gärna ha

Du, du har förstört mina drömmar,

mina drömmar om dej,

och bara för att

du blev kär i en annan

Jag kommer aldrig

att förlåta dej,

för att du kommer aldrig

att älska mej

Vitun. Unelma. Tai mikä onkaan. Toive ? Ihastus ? Halu ? Pienen pieni kiinnostus ? Ihansama. Vitun vittu silti. Ja miksi ? Koska mä oon vaan niin vitun tyhmä. Siis ... tänään mä sain ah, niin ihanasti tajuta taas jälleen kerran miten mä oon vaan täyspaska- epäonnistuja: mun ihastuksella on säätöä mun kaverin kanssa. Mä en tajua. Mitä multa meni ohi ? Missasinko mä jotain ? Miten mä voin olla näin vitun tyhmä ? Musta tuntuu niin tyhmältä, siltä kuin mua olis huijattu ja nauraen katottu vierestä, kun mä en tajua mitään. Vaikka eihän se näin tietenkään ole, ei, ei, ei ... Mun kaveri vakuutteli mulle, että ei me sitten kuitenkaan nuolla sun naaman edessä, jos se tuntuis susta inhottavalta. Pliis, painu vaan vittuun. Mä vihaan itteeni, kun mä edes kelaan näin, mutta tällä hetkellä mä vaan vihaan mun kaveria. Mä en enää kestä sitä. Mä en tajua, että miksei se kertonut mulle. Mitä mä tein väärin ? Olinko mä niin paska kaveri ? Ja kaikki ne kerrat, kun mä oon ihkuttanut mun kaverille tätä mun ihastusta - vessanpöntöstä alas noin vaan ? Kaikki ne kerrat, kun me ollaan yhdessä analysoitu, mietitty, että mitähän mun ihastuksen katse tarkoitti, mitä sen sanat tarkoittivat - eikö ne merkkaa enää mitään ? Eikö mikään enää merkkaa enää mitään, eikä millään enää ole enää mitään väliä ? Mä en vaan tajua, että mioten mun kaveri saattoi. Ja vielä kertomatta mulle, kysymättä multa ensin.

Mä kuulostan varmaan ihan vitun itsekkäältä paskalta - ja siltä musta tuntuukin. Ja mä oon oikeesti onnellinen mun kaverin puolesta. Enhän mä voi muutakaan. Mutta se ei silti poista mun pahaa oloa, mun pettymystä mun kaveriin. Se ei auta, kun mä vedän suklaalevyn naamaan angstisena tai, kun mä katon, kuinka ne kulkee käsi kädessä koulun käytävillä. Se ei vaan auta. Mun kaveri ei vaan näytä tajuuvan sitä. Emmä oikeestaan voi sitä syyttää, eihän se nää mitään niitten sen vaaleenpunasten linssien läpi. Mä vaan toivoisin, että se joskus - ehkä ton alkuhuuman jälkeen ? - tajuais, että kuinka pahasti se on mua satuttanut, ja me voitas puhua asiat halki ja vaan unohtaa koko juttu. Ja ehkä joskus vuosia myöhemmin vaan nauraa koko jutulle. Tällä hetkellä mä vaan haluisin unohtaa koko jutun ja painuu vittuun.

Hahhah, tolta musta tuntuu just nyt. Ai niin, mä unohin muuten kertoa, että täähän on se samainen jätkä, jota mä pyysin sillon treffeille, mutta se ei suostunut (sano, että sillä ois säätöö jonkun toisen kaa - mun kaverin kaa ??). Joten toi kuvastaa mun fiilistä just niin vitun loistavasti. Äh, ihan sama. Jätkiä tulee ja menee, mutta mun kaveria mä en halua menettää :))

Ai niin, laihdutus. Kaksi sanaa: ei edisty. Mun paino jumittaa vieläkin aika taidokkaasti siinä 57 kilossa ... Tekee mieli suklaata :/// Yks kaveri toi tuliaiseksi, vois vähän tässä iltapalaksi vedellä ... No way !! Aamulla kipataan suoraan roskikseen, vaikka kuinka pahalta tuntuis !! Eihän mun kaveri kumminkaan saa ikinä tietää ...

~ octave

Anteeksi

Mä sanoin anteeks,

sä sanoit et saa,

mä sanoin mitä vittuu,

sä sanoit tää on elämää

Mut mä tarkotin vaan hyvää,

mä vaan halusin auttaa sua

Mä halusin olla sulle

enemmän kuin ystävä,

kaikki kaikessa

Ja kun sä kuulet

mun huudon,

tajuutko sä vihdoin ?

Tajuutko sä mua ?

Tajuutko sä ittees ?

Tajuutko sä sen,

mä sua tarvitsen

Mä sanoin anteeks,

sä sanoit et saa,

mä sanoin hyvästi,

sä sanoit ihan miten vaan



Tosiaan. Anteeks. Mä en oo oikeen ehtinyt kirjottaan moneen päivään, tai no, oikeestaan viikkoon. Millonkohan viimeks mä oikeestaan ees kirjotin ? :DD On ollut vaan niin vitun paljon kaikkee paskaa, niiku kokeita sun muita koulujuttuja ... Ja sitten kaikkee vähemmän paskaa, niiku vappen !! Oli pitkästä aikaa niin ihanaa ja mahtavaa ja upeeta, että loppuu kohta sanatkin kesken !! Ja ne tyypit ... !! Oikeesti, i love youuuuu !! Oli niin mahtavaa, mä oon vieläkin ihan fiilareissa. Ja sainhan mä aivan ihastuttavan muistonkin mun kaulalle: tussilla kirjotetun tekstin, jonka kaveri kirjotti kännipäissään ja veti vielä aivan ihanan viivanki siihen päälle :DD Thanks for that !! And all the memories ... ;)) En ikinä unoha !!

No, ehkä vielä suurempi syy siihen, että mä en oo tänne kirjotellut on se, että mä en oo jaksanut. Mä en oo vaan yksinkertasesti jaksanut funtsii, että mitä mä kirjottaisin ja järjestää sille sitten ihan vartavasten aikaa ... Tyhmää, mutta niin vitun totta. Ja tähän jaksamis- juttuun liittyy vielä yks toinenkin tekijä ... Nimittäin, mä en oo vaan jaksanut järjestää tilaa mun mielestä tälle blogille, koska sen on täyttänyt joku ihan muu ... <333

Nimittäin yks jätkä. Eikä vaan jätkä, vaan Jätkä isolla J:llä. Mä en vaan oikeest voi enää ajatella mitään muuta, tää jätkä varastaa mun ajatukset jokaisen sekuntin osalta. Epäreilua. Mä en vaan enää yksinkertasesti jaksa keskittyy mihinkään muuhun, vaan tän jätkän miettimiseen. Ja tää on kylläkin aika naurettavaa just sen takia, koska mulla ei oikeestaan ole minkäänlaista kontaktia tähän jätkään. I'm just daydreaming. Tai no, pyysinhän mä tätä jätkää kerran treffeille, mutta se kieltäyty, joten mä vaan kelasin, että that's it, ei tätä jätkää oo tarkotettu mulle. Mutta nyt ... !! Mä en saa tätä jätkää mielestäni !! Ja kaiken lisäks mä tiedän, ettei meiän jutusta vois koskaan tulla mitään. Mä tiedän, ettei se koskaan tulis tunteen mitään sellasta mua kohtaan, kun mä tunnen sitä kohtaan. Ja se on niin vitun masentavaa. Mutta kyllä tää tästä !!

~ octave

Du kan inte hindra mej

Vittu vittu vittu. Mä mokasin. Vittu. Miks. Mä. Tungin. Sen. Vitun. Muovipussin. Mun. Laukkuun. Miks ?? Okei, eli tää tarvii vähän selittylyjä ... Eilen mä keksin, että jippiajei, mä voisin ottaa mun lounaan mun huoneeseen ja laittaa sen siellä muovipussiin, ja näin olla syömättä sitä - just like at the old times ;)) No, sitten mä hetken miettimisen jälkeen päätin laittaa sen muovipussin (täynnä mun lounasta siis) mun koululaukkuun. Olin siis funtsinnu et laitanko sen jonnekki kaapin perukoille vai koululaukkuun - laukku voitti, mä muka muistaisin viedä sen paremmin roskiin, kun se oli laukussa. Ja vitut. Nimittäin joku puol tuntii myöhemmin mutsi tuli olkkariin (jossa mä katoin telkkarii) sillee, että "Mitä tää teki sun koululaukussa ???" Sitten mä vaan jäädyin, että mitä vittua, häh, ootsä tonkinu mun koululaukkua ??

No, siitä alko sitte tietysti kauhee hulabaloo ... ja loppu mun laihdutukselle. Laihuudelle. Kauneudelle. Kaikelle. Ja kaiken lisäks mä jouduin kotiarestiin vittu !! Ja just näin vapun alla !! Siis aivan vitun ihanaa viettää vappua himassa porukoitten kaa vittu ... Mutta mä aion oikeesti karata, ei ois eka kerta. Siis jos ne ei muuten päästä mua (mikä on melko todennäköstä kyl) ... Tällä kertaa erona on vaan se, että faija uhkaili ihan tosissaan lähettävänsä kytät mun perään -.- Huoh, huoh, huoh. Periaatteessa en välitä, että tee mitä ikinä lystäät faija ... Mutta ei ois kovin kiva, jos ollaan kavereitten kaa just jossain kunnon fiilareissa siel dokaamas, ja sitte yhtäkkiä kytät astelee paikalle ja joooo ... lopun tiiättekin varmaan, vitun noloa ://

Nykyään mä joudun sitte syömään kaikki ateriat valvotusti -.- Aamiainen ennen ku iskä lähtee töihin, lounas koulussa (njäh njäh ei-niin-valvotusti), päivällinen äitin valvonnassa (ainaki niin kauan ku oon kotiarestissa, sen jälkeen mä en kyllä aio kykkii himassa !!) ja iltapala molempien valvovan katseen alla. Huoh. Tuntuu, ettei tästä laihdutuksesta tuu enää yhtään mitään. Koska enhän mä nyt tollasilla ruokamäärillä laihdu ikinä !! Tai jos laihdunkin nii ihan vitun hitaasti, mä oon tyylii joku 80 v, ku oon mun tavotteessa -.- Innostaaks ? Ei, ei muakaa. Joten ... Hyvästi laihdutus. Hyvästi laihuus. Hyvästi kauneus.

Masentavaa kattoo tollasta kuvaa, ku tietää, ettei ite ikinä tuu olee samanlaine, laihtuu noin laihaks, olee noin laiha ja kaunis ... Mä en enää oikeesti tiiä mitä tehä. Siis tän laihdutuksen suhteen. Tuntuu, että toi vanhempien huomaaminen ja ruokailujen valvominen tästä eteenpäin oli jotenki ihan viimenen piste. Emmä pysty tähän. En enää. En enää, ku mun jokasta liikettä valvotaan. Mä oon jumissa tääl himassa, en saa lähtee ulos ees pikku- käveylle, ja mun ruokailuja tarkkaillaan vitun tarkasti. Mitä mä teen ? Mä en voi elää näin, tällasena vitun läskinä punkerona. Mun on pakko laihtua, mä haluun olla kaunis.

Ja arvatkaa, että mikä tässä on vielä masentavampaa ? Mulla on enää muutama kilo laihdutettavaa, jotta mä oisin mun tavotteessa. Siis muutama kilo. Eikä mun anneta laihduttaa ees sitä.

Kill me please

~ octave

Se sattuu, lihavuus siis

Mä kirjotin muuten tällasen kivan pikku- biisin tänään bussissa, kun olin matkalla kaverin luokse:

Älä puhu mulle siitä,

että sua sattuu,

koska mä tiedän,

mua sattuu enemmän

Ikävä sattuu, sattuu, sattuu

Sattuu, kun sä et oo täällä

Sattuu, kun sä oot poissa

Ja sä, sä satutat mua,

satutat enemmän, kun mikään muu,

enemmän, kun kukaan muu,

koskaan, ikinä

Sä satutat mua sun valheillas,

sun välinpitämättömillä katseillas,

sun olemassaolollas,

sun rakkaudellas toista naista kohtaan

Sä satutat mua,

satu-satutat mua

Sä satutat mua,

satu-satutat mua

Etkä sitä ees tajuu,

kuinka tyhmä sä voit olla ?

Tää on siis vielä ihan keskeneränen, että muutoksia ja jatkoo on todellakin luvassa tolle biisille ;)) Ja tohon on siis myös ihan melodia, mitä mä en nyt oikeen voi teille välittää, sorgen :(( Päätin nyt vaan laittaa tänne, että jos sais jonkilaista kommenttia ... ehkä ??

Ja tosiaan, mähän siis soitan pianoa :)) Hehheh, tulipa sekin nyt sitten vihdoin mainittua ... Ja tykkään siis kanssa laulaa, ja kirjotella omia biisejä ja laulaa sitten siis niitä ! Tai no, mä alotin oikeestaan tän biisien kirjottelun vasta pari vuotta sitten, mutta mä oon kyllä säveltänyt omia biisejä pianolla jo niin kauan, kun oon soittanut pianoa. Ja pianoahan mä oon siis soittanut joku kaheksan vuotta, jebaa ... Taitaa olla just kaheksan vuotta ;))

Mutta siis, anyway, mun pointti tässä oli se, että mä tuun varmaan laitteleen tänne näitä mun kirjottamia biisejä, runoja yms (joskus jopa jtn tarinan pätkiä ... ??), ja mä toivoisin tosi paljon, että joku uskaltautuis kommentoimaankin niitä ... ?? Mutta siis, kuitenkin, mä aion laittaa niitä tänne ja sillee, vähän koristamaan tätä mun blogiakin :)) Tai no, katotaan nyt ;)

~ octave

PS. Jebaa, vähän lyhyen puoleinen postaus nyt ... Ens kerralla sitten enemmän, ja kuulumisiakin ja laihdutuksen edistymistä, sun muuta !!

Jag är inte din

Mä en oo sun vitun paskiainen,

joka satutit mua enemmän,

kun kukaan muu,

koskaan, ikinä

Mä en oo sun, sä,

joka huutelet mulle kadulla,

kun mä kävelen ohi

Mä en oo sun, sä,

joka vedät käteen koulun vessassa

mua ajatellen

Mä en oo sun, sä,

joka kerrot mulle

rakastavas mua,

ja luulet, että

mua kiinnostaa

Koska mua ei kiinnosta

Nej, jag är inte din

Jag är fri

Jep jep. Eilinen meni ihan päin persettä. Aluksi kaikki meni hyvin, mä olin mennyt suoraan paastolla läpi koulunkin. Mutta sitten mä jotenkin niinku retkahdin, vittu retkahdin saatana ! Mä onnistuin jopa uskotteleen itelleni, että mä ansaitsen jätskin, vittu jätskin saatana ! No, siinä me sitten kaverin kanssa haettiin jätskit Spice Icesta, ja mä vittu mussutin mun jätskin ennätysajassa kuskusta alas. Mä en voi tajuta, että miten tyhmä voin olla. Eikä siinä vielä kaikki, nimittäin mä vedin vielä toisenkin jätskin Mäkkärissä, kun me tavattiin yks meiän yhteinen tuttu ja päätettiin, että, hei, lähetäänpä tästä Mäkkiin ! No, siinä sitä sitten oltiin ...

Hei arvatkaa ! Mä kävin tänä aamuna vaa'alla, ja mitäs se siinä ! Näytti 56.5 kaiken tän ahmimisen ja retkahteluitten jälkeen ! Olin ihan, että mitä vittua WUHUU !! Ja multa oli lähtenyt jopa ympärysmitoista pari senttiä pois viimemittauksesta ! Vois sanoa, että oon tälleen lievästi sanottuna ihan vitun ylpee itestäni !

Tässä siis mun nykyiset mitat sun muut:

Paino: 56.5 kg

Pituus: 170 cm

BMI: 19.65

Ympärysmitat:

Reisi: oikee: 50.5 cm

         vasen: 50 cm

Maha (navan alapuolelta): 70 cm

Vyötärö: 62 cm

Lantio: 88 cm

No, viel on paljon matkaa, mutta mä oon ylpee itestäni anyway !

Toisaalta, tänään mä oon vaan istunut koko päivän koneella, ku en voi oikeen mitään treenii vetää ku porukat on himassa -.- Eikä oikeen viiti lenkillekkään lähtee, ku aletaan heti epäileen, että jaahas, jaahas, et kai sä vaan taas laihduta, ethän ? Ja syömäänki mä oon joutunut jo jos jonkimoista, aamulla oikeen kunnon rasva- kaloripommin: kananmunan. Ja sitten siihen vielä päälle vähän puuroa, kunnes pääsin pakeneen keittiöstä porukoitten valvovan silmän alta. Ja äsken mutsi tuli sitten pamauttaan, että kohta lähetään oikeen restaurangiin syömään mummun ja papan kanssa, ihan pääsiäisen kunniaks ! Ja sen jälkeen mahdollisesti leffaan parin tutun kanssa. Pääsee ihan kunnolla vetään karkkii ja popparii ! JES ! (eih ...)

Mä kuolen oikeesti, jos mä lihon tänään. Pelkkä ajatuskin siitä, että vaakaan tärähtää vaikka se vitonen ja ysi vierekkäin, aiheuttaa mulle vitunmoisia viboja. Se inhottaa, ja mulle tulee läski olo pelkästään ruoan ajattelusta, saati sitten syömisestä. Ja ajatus siitä, että mun pitäis vielä tän yhen ainoon päivän aikana vetää iso ravintola- annos jotain scheissee, ja sitten vielä leffassa jotain karkkeja, kuvottaa, inhottaa. Tulee läski olo, mä haluun tarkistaa, ettän mä oon vielä samoissa mitoissa, kun aamulla. Mä en haluu lihoa, mä vaan haluun laihtua. Ihan oikeesti. Ja piste.

Nyt mun täytyy kyllä oikeesti alkaa lukee kemman kokeisiin, huoh. Faijaki on tullut jo pariin otteeseen valittaan mulle, että lues nyt kokeisiin, äläkä pyöri vaan netissä. Huoh - jälleen kerran.

~ octave

Failing makes me try even harder

Ahh, pääsiäisloma !! Mä en olis jaksanut enää yhtään ainoaa koulupäivää ! ;) Levon lisäksi nää neljä päivää on pyhitetty ah-niin-ihanalle laihduttamiselle. Harmi vaan, että porukat on kans himassa, niin mä en voi ihan mitään paastoo vetää täällä, mutta katotaan nyt, kyllä mä jotain keksin !

Mä olin eilen yhen tutun kanssa kaupungilla. Me ei oltu nähty pitkään aikaan, enkä mä ees muistanut, että miten laiha se oli ! Siis, mä en tajua, että miten ihminen voi olla niin laiha !! :ooo Se oli oikeesti ihan luuta ja nahkaa, oikee elävä luuranko. Siis sen reisi oli tyylii yhtä paksu, ku mun käsivarsi !! Siinä mulle thinspoo koko loppulukukaudeks ! ;))

Me mentiin Mäkkiin tän mun tutun kanssa ... ja mun ehdotuksesta vielä ! Siis vittu mikä ääliö mä oon !! Ja sitten, ku me oltiin siellä, ni neiti kieltäytyy kokonaan syömästä mitään !! Mä sitte siinä lusikoin Sundaetani ja koitin olla nielemättä, ku vieressä istuu ihka- aito anorektikko, joka istuu ja antaa oman Sundaensa sulaa. Myöhemmin mä koitin ottaa esille tän sen selvän laihtumisen ja ilmeisen laihduttamisen. Mutta emmä ääliö osannu oikee muotoilla mun kysymyksiä oikein. Sä oot nii laiha, miten sä onnistuit ? tai Ootsä laihduttanu ? ei vaan kuulostanu oikeelta, enkä mä ees jaksanu ajatella.

Periaatteessa mä oon kateellinen tolle mun tutulle. Se on niin laiha, just sellanen ku mäki haluisin olla ! Mutta sitten ... se oli ennen niin täynnä elämää, niin ilonen koko ajan. Nyt se vaan ... istuu ja on. Eikä kuitenkaan oo, oikeestaan. Tai se on paikalla, mutta se ei oo läsnä. Se on ikäänkuin koko ajan omiin sairaisiin ajatuksiinsa uppoutuneena, vaipunut jonkilaiseen horrokseen. Eikä se naura, hymyile, sen kasvoilla ei oo eloa. Ne on vaan sellanen kalpea verho sen sielun edessä. Ja mä vaan mietin, että mitä vittua on tapahtunut ? Miten toi on muuttunut noin paljon ? Enkä mä ees tiennyt, että sillä olis minkäänlaista syömishäiriötä, ei, ei sillä ... Vai oonko mä vaan ihan sokea ? Oonko mä niin keskittynyt mun omaan laihdutukseen ja mun muihin ongelmiin, etten oo vaan huomannut ?

Ja vielä suurempi kysymys kuuluu: haluunko mä muuttua samanlaiseks ? Taas ? Elottomaks haamuks ? Sekö on laihuuden hinta ? Elämänhalun menettäminen, ilon menettäminen ? Yksinäisyys ?

But ... I guess that thinness beats 10-0. And that's sad but so, so true. So, welcome to my world.

~ octave

Mä haluun enkelin siivet

Jesjesjes, oon laihtunut vähäsen !! Aamulla vaakaan nimittäin pamahti vitonen ja seiska vierekkäin !! Eli, oon siis laihtunut virallisesti kaks kiloa :)) Ihan mukava yllätys, ku mä luulin, ettei tää mun laihdutus oikeen suju ...

Mä vaan haluun niin kovasti olla laiha, kaunis, ihan mitä vaan ... Mä haluun enkelin siivet, joilla mä voin liidellä laihuuden keveään maailmaan. Mä haluun nähdä mun luut, tuntee ne, tuntee miten mun kylkiluut pingottu, kun mä kumarrun. Mä haluun jotain tähän mun paskaan elämään, ees jotain. Mä haluun itkee, mut mä en pysty, multa ei tuu kyyneleitä, mä oon niin turta. Mä haluun kaikkee, mutta totuus kumminkin on, etten mä varmaan koskaan tuu saamaan kaikkee tätä.

Musta tuntuu, että ainoo asia, jota mä pystyn täs mun paskassa elämässä kontrolloimaan on mun syöminen, kaikki muu vaan luisuu mun sormien välistä, kun mä koitan ottaa kiinni. Joten miksen mä jättäis aterioita väliin ? Miksen mä oksentais ahmimiskohatuksen jälkeen ? Miksen mä söis alle 500 kaloria joka päivä ? Miksen mä sitten laihduttais ?

Ois tyhmää sanoa, etten mä pystyis siihen. Koska kyllä mä pystyn siihen, kyllä mä pystyn laihduttamaan. Mä oon vaan laiska, laiska ihrakasa, joka ei jaksa lähtee lenkille. Vaikka kyllähän mä varmaan laihtuisin, vaikken mä liikkuiskaan niin paljon ? Jos mä en vaan syö mitään ?

~ octave

Mun lempiluut

Elikkäs ... mulla on kauaan ollut tällanen idea, että laitan tänne listaa mun lempiluista. Joten päätin nyt laittaa tuleemaan ! Tää on siis top- 5 mun lemppariluista :)

1. Solisluut

Solisluut on vaan niin ihanan naiselliset ja sirot !! :)) Niistä ei voi olla tykkäämättä ... Toivottavasti mäkin saan mun solisluut paremmin esille sitten joskus, kun oon saanut vähän laihdutettua :)

2. Ranteen luu (mikä nyt onkaan oikeelta nimeltään)

Valitettavasti mä en löytänyt kuvaa ranteesta, jossa olis kunnolla näkynyt tää kyseinen luu, joten lisään kuvan sitten joskus, jos (ja kun) löydän sellaisen kuvan :)) Mutta, mutta ... tää ranneluu on mun mielestä aivan ihana luu siinä mielessä, että se kertoo ranteen kapeudesta, mikä kertoo laihuudesta. Ja se on vaan ihanaa, kun just se ranneluu sojottaa kapeessa ranteessa, ahh ... 8)) Tää on myös mun mielestä jotenki tosi naisellinen luu.

3. Lonkkaluut

Varmaankin yhet kaikkien suosikeista, eikä varmaan tarvii kahdesti miettii, että miksi ! Lonkkaluut on vaan niin ihanat, ja yleesä merkki littanasta masusta :)) Ja on tosi jännän näköstä, kun farkut kiristyy lonkkaluitten kohdalta, muttei osu lainkaan masuun ... 8)) Mulle päivän thinspo oliki sitten tässä :DD

4. Leukaluu

On vaan niin ihana katella, miten leuan alla ei oo mitään ylimäärästä läskiä tai muutakaan paskaa. Vähän alaspäin kaartuva leuka olis kyllä ihan jees, eikä tällanen suoraan ylös leikkaava :// Toi leuan muoto on jotenkin niin naisellinen, ja tuo hyvin kaikki kasvon muodot esille !

5. Selkäranka

Mun ihana pitkulainen luumatoseni, joka luikertelee kohta munkin selkään, kun saan vaan vähän laihdutettua !! :DD Ihanan näköstä, kun selkäranka näkyy tolleen ihanasti, kun vähän taivuttaa selkää ... Kaunista kateltavaa 8))

Mutta hei, tää tais nyt olla tässä, ja kommentit on todellakin enemmän, ku tervetulleita !!

~ octave

I just want to be beautiful, in the name of thin

Kyllä. Näin. Nyt on muutoksen aika. Koska mä haluun olla kaunis, mä haluun olla laiha. Mä haluun laihtua, ja paljon. Enkä mä vaan halua, mun on pakko. Mun on pakko laihtua. Tää voi kuulostaa ihan hullulta joistain, mutta näin se vaan on: mun on pakko olla laihin. Pakko, koska mä en enää kestä tällasta elämää, mä en enää kestä olla tällanen läskiplösö. Mä en enää kestä sitä, miten mun kuva heijastuu yöbussin ovesta läskinä, kun bussi pysähtyy mun eteen. Mä en enää kestä sitä, miten mun koko vartalo heiluu kun mä kävelen, en kestä enää sitä, miten mun reidet paisuvat, kun mä istun. Mä en kestä enää sitä, että kaikki on mua laihempia, mä haluun olla laihin. Mä haluun, että ihmiset kattoo mua, kattoo, että "herrajumala, miten laiha tyttö !". Mä haluun, että ihmiset kadehtii mua, kehottaa mua syömään, koska ne on vaan kateellisia eikä huolestuneita. Mä haluun, että mun reisi on samankokoinen kuin jonkun käsivarsi. Mä haluun, että ihmiset näkee mun luut, mä haluun nähdä niitten kauhistuneet katseet. Mä haluun olla laiha.

Miks mä oon tällanen ? Miks mä en vois olla laiha ? Koska mä oon laiska ihrakasa, joka ei koskaan jaksa lähtee lenkille. Mutta nyt siihen tulee muutos. Tästä lähtien mä juoksen kunnes mun jalat ei enää kanna, kunnes mä tiedän, että oon tehnyt tarpeeksi. Tästä lähtien mä lähden lenkille, vaikka satais kaatamalla, ukkostais. Ihan sama. En mä välitä. En enää. Koska mulla on vaan yks ja ainoo tavote: olla laiha. Ja rakas Ana auttaa mua pääsemään siihen.

Mulle on jäänyt mieleen kaks kertaa, kun mulle on sanottu ikävästi mun painoon liittyen. Tai, on mulle sanottu varmaan enemmänkin, mutta nää kerrat mä muistan. Ekan kerran mun äiti sanoi. Mä olin ekalla, olin tullut koulusta kotiin kertoon, kuinka joku poika oli koittanut pudottaa mua alas kiipparista. Mä muistan, kuinka mä kehuin, että kuinka vahva mä olin, kun en ollut pudonnut. Ja sitten äiti vaan tokaisi: "No oothan sä niin roteva tyttö, ettei kukaan sais sua pudotettua." Toi ei sillon tuntunut miltään, mutta nykyään kirpasee aika pahasti.

Toinen kerta oli, kun mä olin kutosella. Mä olin lihonut siihen mennessä ihan kauheesti ja se näkyi. No sitten yks päivä, yks meiän luokkalainen jätkä vaa totes, että:"Sulla on ihan kauheet pullaposket !" Silloin mä vaan nauroin sille, mutta myöhemmin rupes kyllä vähän mietiyttämään. Oikeestaan vähän sen jälkeen mä sitten aloinkin laihduttaan, ja toi kommentti oli osasyynä siihen. Että kai mun pitäs olla kiitollinen tälle jätkälle. Sehän auttoi mua enemmän, ku kukaan muu on ikinä auttanut ! :DD

Kesä, kesä, kesä ... Kuulostaa hyvältä, ja vielä paremmalta sitten kun mä oon rantakunnossa !

~ octave

Just parasta !

Eilen oli niiiiiiin parasta !! Oltiin yhen kaverin kaa leffassa ja sen jälkeen vedettiin vähä röökii ja siiderii siin ulkopuolel !! Pitkästä aikaa mä tunsin oikeesti olevani elossa :)) Ja oli ihan mahtava tunne ! ;))

Oikeesti arvatkaa mitä mä tein !! Mä pyysin yhtä jätkää treffeille - mut se sano EI :// Siis oikeesti varmaan eka kerta mun elämässä, ku saan jätkältä pakit ... Masentavaa :// Mä oon oikeesti tilittäny tätä kaikille, mun kavereille, mun tutuille, kaikille, jotka vaan haluaa kuulla - ja nyt mä tilitän tätä Sulle :))

Vaikka toisaalta mä osasin melkeinpä odottaakkin sitä, me ollaan jotenki niin erilaisia sen jätkän kaa ... Mutta silti, ottaa päähän, ku tuntuu, et kaikki menee koko ajan päin persettä :// Ku mulla on mennyt monien 'kavereittenki' kaa välit poikki ihan vähä aikaa sitten :(( Toisaalta mä en ees haluis olla niiten kaa enää missään tekemisissä, niin inhottavia tyyppejä nekin oli ...

Mutta olis kiva saada vierelle sellanen kaveri, johon vois oikeesti luottaa ... Tai ei, ei kaveri, vaan ystävä, tosiystävä. Sellanen ystävä, jolle vois kertoo kaiken, tai ei välttämättä ees tarviis kertoo kaikkee, sehän tietäis susta kaiken. Ja sen kaa vois tehä kaikkee, vaikka dokaa läpi koko yön - eikä se jättäis sua lumihankeen sammuun. Se ois aitoo, se ois totta, todellista. Se ois elämää :)) Ja vaikee löytää :((

Sitä tosiystävää venaillessa <33

~ octave

Laihdutus alkaa !

Synttärit nyt sitten tuli ja meni. Rahaa mä sain kyl aika kiitettävästi lahjaks, no, oikeestaan en ees muuta toivonut :DD Mutta mutta ... mitäs muuta ... ?? No, oon tutustunut muutamaan uuteen tyyppiin, jeejee ! Ja ens lauantaina olis tarkotus mennä yhen kans leffaan, mutta katotaan nyt, että miten siinä sitte käy ... ;) Kun mä oon vähän vierastanut tätä tyyppiä, pitänyt sitä ihan outona ja näin. Ja nyt olis niinkun tarkotus 'muuttaa' näitä mun käsityksiä tästä henkilöstä :DD Jos tajuatte mitä tarkotan ...

Tollasen kropan mä haluisin ! Toi on oikeesti niin ihana <3 Ja noi reidet ... ahh, oispa mullakin tollaset :)) Ja toi maha, siis aivan ihana !! Lonkkaluut näkyy just sopivasti ;DD Nyt mulle tuli kyl kauhee morkkis, ku oon tän viikon aikana syönyt mitä huvittaa ja vedellyt vähän mitä sattuu :DD Pitäis kyl ottaa itteensä niskasta kii ja alottaa vihdoin se laihdutus taas ...

Mun tavote olis päästä 55 kg:n nyt niinkun aluksi, tai toi 55 kg on sellane välitavote, u know ... :DD Ja nyt siis painan noin 58 kg, joten matkaa on vielä vaikka kuinka paljon. Niin siis, ja pituuttahan mulla on semmoset 170 cm, ja vaikken nyt mikään ihan hirveen pitkä ole, niin en aio mihinkään ihan hulluihin lukuihin laihtuu ... mutta katotaan nyt :)) Mutta mun on pakko alottaa tää laihdutus !! Oon lihonut niin hirveesti parantumisen jälkeen, että huhhuh ! Joten nyt mun pitää vaan ottaa itteeni niskasta kii ja lose some weight :DD

Mutta jooooo, nyt tuli häätö, broidi haluu koneelle, joten kirjottelen joskus taas lisää !! :DD

~ octave

Jag ville bara vara med dej ...

... men du ville inte vara med mej,

och det gör ont, oj så ont,

när du säger att det är över,

och jag skulle bara vilja vara med dej ...

... men det går inte,

nej, det kan inte vara så här,

jag älskar dej,

men det gör ont, oj så ont,

när du säger att morgonen inte kommer,

att det blir ingen imorgon,

så att min smärta skulle gå över ...

... oj, det gör så jävla ont,

och nu vet jag det,

det här är helveten,

det här är mitt slut,

mitt slut för dej,

för dej min älskning ...

No, ei sitten

Angst. Kukaan teistä ei vastannut mulle mun kysymykseen viime julkaisussa :// Oon syvästi pettynyt teihin ... No joo, eihkei mulla oo niin paljon lukijoita, ja tyypit käy täällä varmaan vaan ohimennen, ja viilettää sitten seuraavaan blogiin. Angst.

Mut joo, eiliset bileet kaverilla ei mennyt ihan niin hyvin. En nyt viitti tarkemmin selostaa, mutta tuli vaan ihan himmee faitti kaverin kaa, ja hiihdin sitten sieltä vittuun, ja melkeen eksyin, kun kaveri asuu ihan huitsissa. Että aika perseestä oli koko eilinen päivä ...

Mulla on muuten kohta synttärit ! Jeah, pidän varmaan kunnon bileet, mutten vielä ihan tiedä, että missä. Ku en viittis pitää himassa, ku porukat on niin vittumaisia, ettei viitti persettään nostaa ja häippästä yheks yöks ... :// Mutta, mutta, kyllä mä jotain keksin, pidän vaikka kaverilla tai jossain :p

No joo, kirjottelen taas joku päivä ... jos jaksan :)

~ octave

Kesää venaillessa ...

Hups, mä sekoilen vähä tääl tän blogin tekstien kaa :DD Meni toi "My story" ekaks, vaikka mä julkasin sen jo ajat sitte ... No joo, oon viel ihan alottelija muutenki tääl, et ... :p

Jeah, koht on viikonloppu, ja se tietää bileitä !! Mun kaverilla on nimittäin synttärit ja se pitää niiden kunniaks kunnon dokubileet :p Vitsi, mä oikeesti venaan niitä, tää viikko on ollu niin paska. Mut ens viikolla pitäis olla kans vähän enemmän kaikkee säpinää, ku mun hyvä kaveri (joka asuu ulkomailla) tulee Suomeen piiitkäst, piiitkäst aikaa :) Sille mä aion sit näyttää mistä tää Pohjola on tehty ! :'D

Vitsi mä venaan kesää ! Sitä lämpöö, kavereita, bileitä, hengailuu, ei oo kouluu ja vaa chillataan <3 Viime kesä meni nimittäin multa niiiiin ohi, ku olin suunnillee himas angstailee ja kattelee itteeni peilist, et "ei kai tossa vaan oo vähän läskiä ? ja onks mulla allit ???", vaikka olin ihan luuranko muiden mielestä. Enkä mä halunnut poistuu himasta, koska en ollut mun mielestä "rantakunnossa". No vittu, enhän mä siinä ole nytkään, mutta en aio varmana angstata toista kesää putkeen himassa neljän seinän sisällä, ku vois vaan bilettää. No, mut kesää venaillessa ...

Viittiskö muuten pyytää yhtä jätkää treffeille, ku tuntuu et meiän välil on jotain muutaki ku vaa kaveruutta ? Tai siis, ku mun edellinen suhde nyt ei ollu mikään maailman paras, ja se nyt päätty vähän niinku päätty ... ja mul jäi aika paskat fiilikset siitä jätkästä - ja jätkistä yleensä :// Niiniiiin, mitä mieltä te ootte ??? Ja pliispliispliis, jos siel ruudun takan on joku, ni pistäkää viestii et miten onnistun täs ? Laitanko tyylii FB:s viestii, vai sanonko ihan face to face ??? Pliide, en haluu menettää myöskää tän jätkän ja mun välist kaveruutta ! :)

Så, snällasnälla läsare, berätta till mej ! Vad för helvete gör jag !?

~ octave

My story

Mä en kertonut heti aluksi, että mua vaivasi vielä noin vuosi sitten syömishäiriö. Joten, mä kelasin, että nyt mä tosiaan voisin vähäsen kertoa siitäkin :DD No joo, kaikki tais alkaa ... tai no, mä en oo edes ihan varma, että mistä se kaikki alkoi. Mutta, kun mä oon aina ollut vähän semmonen pullukka tyttö ja suurin osa kavereista ihan tikkulaihoja, niin kyllähän se vähän vaikuttaa itseluottamukseen yms. Mulla oli vaan ollut jo vähän aikaa semmonen päätös, etten söis mitään makeaa tai epäterveellistä. No enhän mä nyt siihen tietenkään pystynyt, mutta sitten kun aloin kuntoillakin ihan kunnolla, lenkkeillä yms, niin paino alkoi vähän pudotakin ja tuli sitten semmonen jes- fiilis. Sitten mä en sen jälkeen syönytkään oikeastaan mitään makeaa, ja lopulta en syönyt melkein ollenkaan.

No, tollee mä elin joku puol vuotta, kunnes porukat tajus ettei kaikki oo ihan ookoo, kun mä koko ajan vaan laihduin ja laihduin. No sitten mua vietiin ... olin varmaan joka viikko jossain testeissä, kun testattiin, että onko se raudan puutetta, kilpirauhasen ylitoimintaa vai mitä häh. No joo, lopulta ne löys mun huoneesta mun piilottamia ruokia, jotka oisin myöhemmin vienyt roskikseen. Siitä alkoikin sitten oikea hulabaloo, kun mä aloin käydä suunnilleen 2 kertaa viikossa psykologilla jne. No, mutta mä paranin fyysisesti ihan ennätysvauhtia, ja nyt oon jo ihan terve siltä osin ... mutta ei ne luurangot lakkaa ikinä kummittelemasta siellä mielen perukoilla ... :p

~ octave

Jag lovar ...

... att du får allt vad du vill
... att du aldrig mer ska vara rädd
... att jag aldrig mer ska göra ont till dej
... att jag lyssnar på dej
... att jag ska älska dej för evigt, varje dag, varje natt, och aldrig sluta älska
... att allting blir bra igen
... att jag aldrig ska bryta ett enda löfte
... ingenting, jag kan inte lova för att det existerar inget löfte som jag kunde lova till dej